Kehitysvammaisuus

Hyvin monenlaisia ihmisiä kutsutaan kehitysvammaisiksi. Kehitysvammaiseksi voidaan määritellä lievästi toimintarajoitteinen, tavalliselta ihmiseltä vaikuttava, luku- ja kirjoitustaitoinen, mutta monimutkaisemmissa asioissa avustamista tarvitseva henkilö. Samaa kehitysvammaisuus-määritelmää käytetään vaikeavammaisesta, kommunikointitaidoiltaan vahvasti rajoittuneista ja täysin hoivan ja huolenpidon varassa olevista ihmisistä.

Suomessa voimassa olevan kehitysvammalain (1978) mukaan kehitysvammaisiksi määritellään ne henkilöt, joiden älykkyysosamäärä (ÄO) on alle 70. Koko väestöstä heidän osuutensa on teoreettisesti tarkasteltuna 2,5 prosenttia.

Kehitysvammaisuuden lääketieteellisiä diagnooseja on paljon. Useimmat niistä ovat harvinaisia. Suurta osaa kehitysvammaisista ei kyetä täysin diagnosoimaan eikä vammautumisen todellista syytä saada tietää.

Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Pelkästään fyysisesti poikkeava ihminen ei siis ole kehitysvammainen. Suomessa on arviolta noin 30 000-40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Kehitysvamma ilmenee ennen 18 vuoden ikää. Vamma voi johtua joko syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä.

Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampaa kuin muille. Kuitenkin kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita samalla tavalla kuin muut. Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme. Jotta kehitysvammaiset ihmiset voisivat elää tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita. Nämä voivat liittyä kommunikaatioon, omatoimisuuteen, kodinhoitoon, sosiaalisiin taitoihin, ympäristössä liikkumiseen, terveyteen ja turvallisuuteen, kirjallisiin taitoihin, vapaa-aikaan ja työhön.

Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille. Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on lisävammoja, jotka saattavat vaikeuttaa liikkumista, puhetta tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Suurin kehitysvammaoireyhtymä on Downin oireyhtymä. Tämä kromosomipoikkeavuus on noin 10 %:lla kaikista kehitysvammaisista. Yleisimmät liitännäisvammat tai lisäsairaudet kehitysvammaisilla henkilöillä ovat puhevamma (44,3 %:lla), psyykkinen sairaus (30,5 %), näkövamma (26,5 %), liikuntavamma (24,4 %), epilepsia (19,3%), kuulovamma (4,9 %).

 

ME ITSE RY:N JULKILAUSUMA IHMISOIKEUSSEMINAARISSA VANTAALLA 2003

Meille kehitysvammaisille ihmisille kuuluvat samat oikeudet kuin kaikille muillekin ihmisille. Meillä on oikeus elämään, vapauteen, onnen tavoitteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun muiden ihmisten joukossa. Keskeinen ihmisoikeus on tulla ymmärretyksi. Useat meistä tarvitsevat tukea tullakseen ymmärretyksi. Meidän täytyy saada myös tietoa ymmärrettävällä kielellä.
Tuen saaminen ei voi perustua kuntien määrärahoihin vaan meidän tarpeisiimme.

 

LÄHTEET JA NETTILINKIT JOISTA LÖYTÄÄ LISÄTIETOA KEHITYSVAMMAISUUDESTA;

Kehitysvammaisten tukiliitto http://www.kvtl.fi/

Kehitysvammaliitto http://www.kvl.fi/

Verneri - kehitysvamma-alan tietopalvelu http://www.verneri.net/

Kehitysvammahuollon tietopankki www.saunalahti.fi/kup/

Papunet - selkeää ja esteetöntä kommunikointia http://www.papunet.net/

Sosiaaliportti http://www.sosiaaliportti.fi/

Me Itse ry www.kvtl.fi/sivu/me_itse_ry

 

-SIVUN ALKUUN-